ASEVARUSTELU PYSÄYTETTÄVÄ POHJOLASSA

ASEVARUSTELU PYSÄYTETTÄVÄ POHJOLASSA
21.6.2018

Rauhaa rakennetaan rauhanomaisin keinoin

Sodan vaara kasvaa Pohjolassa samalla kun asevarustelu kiihtyy Naton johdolla, jonka päätökset puolustusministerikokouksessa marraskuussa 2017 uhkaavat vakavasti alueen rauhantilaa.

Nato perustaa kaksi uutta komentokeskusta Eurooppaan

Atlanttinen keskus perustetaan, jotta Nato voisi valvoa ja hallita Atlanttia ja Arktista. Norjaan perustetaan USA:n laivastotukikohtia. Ryggen lentokenttä Mossin lähellä varustetaan Naton lentotukikohdaksi selkkauksen varalta. Islannissa Keflavikista tuli USA:n sotilastukikohta 2016.

Logistinen keskus, jonka tehtävänä on tarkastella Euroopan infrastruktuuria sotilaallisesta näkökulmasta ja mahdollistaa joukkojen siirrot eri puolilla Eurooppaa. Yhteistyössä EU:n kanssa liikenneväylät, energiaverkostot, tietoverkot ja lainsäädäntö mukautetaan sotatila huomioon ottaen. USA:n sotilaiden läsnäolo Arlandan lentokentällä Ruotsissa on esimerkki tästä kehityksestä.

Nato-yhteistyö on johtanut suuriin muutoksiin puolustuspolitiikassa

Norja, Tanska ja Islanti ovat olleet Naton jäseniä vuodesta 1949. Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 1994 Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Suomi allekirjoitti vuonna 2014 isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Ruotsin eduskunta puolestaan ratifioi isäntämaasopimuksen toukokuussa 2016 kansalaisten laajasta vastarinnasta huolimatta.

Nato on laajentanut toimintaansa viime vuosina sekä pohjoisen että idän suuntaan, ja on jo aivan lähellä Venäjän rajaa. Tämä kehitys lisää jännitystä ja sodan vaaraa Venäjän kanssa.

Pohjoismaisen sotilaallisen yhteistyön verkostoilla – Nordefco (Nordic Defence Cooperation), NB8 (Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö) sekä Northern Group (jossa on mukana Pohjoismaat, Britannia, Saksa, Puola ja Alankomaat) – on kasvava rooli Suomen ja Ruotsin lähentymisessä Natoon.

Pohjoismaita ei enää voi pitää rauhan valtioina. Asevarustelu Pohjolassa ja yhteistyö Naton kanssa lisäävät sodan vaaraa.

Pysyviä tukikohtia Pohjolaan

Pysyvien tukikohtien perustamiseksi Norjaan on otettu ensi askeleet. 300 USA:n merisotilasta on sijoitettu Vaernesiin Trondheimin lähelle ja toinen tukikohta on perusteilla Tromssan Setermoeniin.

Norjaan varastoidaan suurta määrää sotilaskalustoa amerikkalaisia varten. Kalusto on varastoitu isoihin tunturiluoliin Tröndelagissa ja Andröyan, Solan, Bodön, Evenesin ja Bardufossin lentokenttien läheisyyteen.

Norjaan on lisäksi perustettu pysyviä harjoitusleirejä brittiläisiä sotilaita varten. USA:n tukikohta Islannin Kefklavikissa nykyaikaistetaan.

F-35-hävittäjät ja ydinaseet

Ensimmäiset F-35-hävittäjät ovat saapuneet Norjaan ja ovat saaneet tukikohdan Tröndelagin Örlandetissa. Muutaman vuoden kuluttua samanlaisia hävittäjiä sijoitetaan Tanskaan Saksan rajan läheisyyteen. Suomi harkitsee F-35-hävittäjien hankintaa.

Näillä lentokoneilla Pohjola on saanut hyökkäysaseen, joka voi kuljettaa ydinaseita ja risteilyohjuksia. Koneiden lentosäde mahdollistaa sen, että ne yltävät kohteisiin syvälle Venäjälle. F-35-hävittäjät muodostavat osan USA-johtoista Nato-lennostoa. Miljardien eurojen kustannukset ovat poissa hyvinvointibudjeteista.

Ydinaseita päivitetään valtavin kustannuksin USA:ssa, Venäjällä ja Britanniassa. Presidentti Trump ohjeisti puolustusministeri Mattista tammikuussa 2017 Nuclear Posture Review’ta (NPR) varten. Tätä voidaan pitää maailman vaarallisimpana asiakirjana, joka madaltaa ydinaseiden käyttökynnystä. Nyt ydinaseiden todellisesta käyttömahdollisuudesta puhutaan avoimesti sekä USA:ssa että Venäjällä.

Yhdysvaltojen ja Naton ohjuspuolustusta integroidaan osaksi Pohjolan sotilasjärjestelmiä

Norjan Vardöön todennäköisesti vuoteen 2020 mennessä valmistuva Globus 3 -tutka tekee Pohjolasta tärkeän osan Naton ohjuspuolustusjärjestelmää. Sen kautta Pohjola saa johtavan roolin. Pohjoismaiden sopimukset Naton kanssa marraskuussa 2017 merkitsevät, että myös Suomen ja Ruotsin tiedustelumateriaali on Naton käytettävissä.

Itämeren ja Baltian maiden militarisointi

Itämeren alueen militarisointi tapahtuu monin tavoin. Vuodesta 2009 lähtien USA/Nato sekä Suomi ja Ruotsi ovat järjestäneet lentosotaharjoituksia Viron, Liettuan ja Latvian yllä sekä laivastoharjoituksia Itämerellä. Ruotsi on perustanut sotilastukikohdan Gotlantiin ja Suomessa Ahvenanmaan historiallista demilitarisointia kyseenalaistetaan julkisuudessa. Tanska suunnittelee uutta tiedusteluasemaa Bornholmiin. Norjan Hönefossissa on merkittävä keskus, josta käsin valvotaan puheluita ja sosiaalista mediaa.

Tanskan puolustussuunnitelmassa vuosille 2018–2023 uudelleenvarustautuminen on suunnattu Itämeren, Baltian maiden ja Venäjän suuntaan. Sotilasbudjettia on tarkoitus kasvattaa 20 prosentilla (12,3 miljardilla Tanskan kruunulla) seuraavan kuuden vuoden aikana. Osa tästä on F-35-hävittäjien hankintaa. Tanskalaiset sotalaivat varustetaan ohjuksilla ja tutkilla sekä pidemmän päälle mahdollisesti myös ydinkärjin varustetuilla ohjuksilla. Miehittämättömät lennokit kuuluvat myös suunnitelmiin.

Nato on perustamassa 4 000 sotilaan sotajoukot Baltian maihin. Tanska on nimetty paikaksi, johon Nato-joukot kokoontuvat, mikäli sota Venäjän kanssa syttyy. Tätä varten perustetaan 20 000 sotilaan vahvuinen osasto turvaamaan logistiikkaa.

Tanska on ampunut avaruuteen satelliitin, jonka tehtävä on valvoa aluksia ja lentoliikennettä Arktiksessa. Tanskalaisia sotilaita on tarkoitus sijoittaa pysyvästi Viroon tämän vuoden aikana.

Suomi ja Ruotsi lisäävät yhteistyötä USA:n ja Naton kanssa

Kuten mainittua Suomi ja Ruotsi ovat solmineet isäntämaasopimukset Naton kanssa. Tämä tarkoittaa että isäntämaan kutsun saatuaan Nato voi harjoitella sotaa näissä maissa sekä uhata sodalla tai käydä sotaa kolmatta maata vastaan näiden maiden alueelta käsin. Suomi on kutsunut Yhdysvallat osallistumaan vuonna 2021 järjestettävään sotaharjoitukseen, joka tulee olemaan suurin koskaan Suomessa järjestetty harjoitus.

Maat ovat vuodesta 2013 lähtien joka toinen vuosi osallistuneet Arctic Challenge Exercise -nimiseen Naton lentosotaharjoitukseen. Ruotsin isäntämaasopimusta käytetään sotaharjoituksiin Nato-maiden kanssa. Tähän asti suurimpaan sotaharjoitukseen Ruotsissa – Aurora 17 – osallistuivat myös USA, Suomi, Norja, Ranska, Tanska, Viro ja Liettua.

Vuonna 2014 Suomi ja Ruotsi yhdessä Georgian, Jordanian ja Australian kanssa liitettiin Enhanced Opprtunities Program -nimiseen ohjelmaan (EOP). Se merkitsee oikeutta osallistua Naton huippukokouksiin.

Suomi ja Nato ovat aloittaneet laajan turvallisuusyhteistyön. Lokakuussa 2017 Jens Stoltenberg avasi Suomessa keskuksen kyberuhkia vastaan (www.hybridcoe.fi).

Ruotsi tekee yhteistyötä Riiassa olevan StratComin kanssa (Nato Strategic Communication Centre of Excellence). On selvää ketä pidetään vihollisena. Tämä on aivan eri asia kuin se mitä tiedämme hyvästä kofliktinhallinnasta.

11.12.2017 EU:n neuvosto päätti perustaa hankkeen puolustusalan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (Permanent Structured Cooperation – PESCO). Tarkoitus on yhdessä kehittää puolustusvalmiutta ja rahoittaa yhteisiä projekteja. Maat sitoutuvat asevarusteluun. PESCO vaikuttaa suuresti EU:n militarisointiin. 25 EU:n jäsenvaltiota, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, osallistuu. Tanskalla on poikkeuslupa olla osallistumatta EU:n yhteistyöhön, eikä se sen takia osallistu. Norja ei ole EU:n jäsen, mutta kuuluu Natoon.

Rakenteelliseen yhteistyöhön kuuluu, että jokainen jäsenvaltio tekee yhteistyöehdotuksia. Ruotsi tarjoaa Vidselin testi- ja arviointikeskuksen käyttöä Vidselissä. Tämä tulee johtamaan siihen, että yhä useammat maat testaavat aseita ja niiden joukot harjoittelevat Norrbottenissa.

Vidselin testausalue NEAT (North European Aerospace Test range) sijaitsee Norrbottenissa. Se on Euroopan suurin testausalue uusille asejärjestelmille, miehittämättömille lennokeille, hävittäjille ja satelliiteista ohjattaville raketeille. Tällä alueella Israel ja USA ovat kehittäneet avaruudesta käsin ohjattuja asejärjestelmiään, esimerkiksi miehittämättömiä lennokkeja, joita Israel on käyttänyt hyökätessään Gazaan. Alueella on käyty suuri määrä sotaharjoituksia kymmenen viime vuoden aikana.

Maailman suurin sateliittien signaalien vastaanottoasema Esrange sijaitsee lähellä Kiirunaa. Se tuottaa kuvamateriaalia strategisista alueista länsiliittoutuman sotilasviranomaisille. Kiirunassa on toinen kahdesta satelliitteja varten perustetusta Galileo-asemasta, jotka kuuntelevat satelliittisignaaleja ja vastauksia maa-asemilta.

Ruotsin Lerkilissä on Yhdysvaltojen ja Britannian jälkeen maailman kolmanneksi suurin tiedusteluasema.

Hyödynnetään tietoja kofliktien syistä ja dynamiikasta

Tänä päivänä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hallitsee valta-ajattelu. Valtiot käyttävät uhkaa, pelottelua ja erilaisia väkivallan muotoja saavuttaakseen lyhytnäköisiä, kansallisia päämääriään. Lopputulema voi olla, että kaiken tuhoaa ydinsota. Kuitenkin on olemassa tietoja ja taitoja, joita ei hyödynnetä. Ne muodostavat YK:n peruskirjan ja diplomaattisen sovittelun perustan. Kysymys on siitä, että ristiriidat analysoidaan kaikkien osapuolten näkökulmista, ei uhkina vaan yhteisinä ongelmina, jotka tulee ratkaista kaikkia kunnioittaen. On tärkeää, että vältetään turhaa vastakkainasettelua. Tulee ehkäistä viholliskuvien muodostumista.

Ihmisten pelot mahdollistavat asevarustelun. Asevarustelusta seuraa kilpavarustelu, josta seuraa valtavan kallis ja pelkoa lisäävä kierre. Me suosittelemme vuoropuhelua joka tasolla, taloudellista ja kulttuurivaihtoa sekä diplomatiaa, jotka ottavat huomioon kaikkien valtioiden ja kansojen tarpeita: ”yhteistä inhimillistä turvallisuutta”.

Hyödyntäkää hyvän konfliktiratkaisun kokemusten antamia taitoja ja tietoja! Pitäkää kunniassa YK:n peruskirja, jonka ovat allekirjoittaneet kaikki alueella vaikuttavat valtiot. Peruskirjassa kannustetaan rauhanomaisten keinojen käyttöön konfliktiratkaisuissa. Sota on kielletty, paitsi puolustuksena hyökkääjiä vastaan. Voimavarat tarvitaan ihmisten hyvinvointiin, ei sotaan eikä tuhoon. Sodat johtavat pakolaisvirtoihin, kärsimykseen ja uusiin konflikteihin.

Vastustetaan asevarustelua Pohjolassa Trident Juncture -sotaharjoituksen aikana

Norja on suuren Nato-johtoisen sotaharjoituksen Trident Juncture 18:n isäntämaa. Siihen osallistuu 35 000 sotilasta 30 maasta, 150 hävittäjää ja 70 sota-alusta.

Harjoitus tapahtuu paitsi Norjassa myös Ruotsissa, Suomessa, Islannissa ja Itämerellä. Skenaariona on Venäjän hyökkäys Pohjoismaihin. Meidän tulee yhdessä vastustaa Naton sotavalmisteluja. Meidän täytyy yhdessä osoittaa mieltä harjoituksia ja asevarustelua vastaan. Asevarustelua, joka uhkaa kaikkia mielettömällä ydinsodalla ja joka tapahtuu kansojen hyvinvoinnin kustannuksella.

Me tuemme myös kehoitusta osoittaa mieltä kaikissa Euroopan pääkaupungeissa Naton huippukokouksen aikana 11.7.2018.

Allekirjoittaneet katso tästä